Sisällysluettelo
Usko, toivo ja rakkaus ovat hyveinä jo pitkään olleet juhlittuja. Jotkut kristilliset kirkkokunnat pitävät näitä kolmea teologista hyveenä - kukin niistä edustaa arvoja, jotka määrittelevät ihmiskunnan suhdetta itse Jumalaan.
Uskon, toivon ja rakkauden rooli
Uskoa, toivoa ja rakkautta käsitellään erikseen useissa kohdissa Raamatussa. Uuden testamentin 1. Korinttilaiskirjassa apostoli Paavali mainitsee nämä kolme hyveen yhdessä ja toteaa sitten rakkauden näistä kolmesta tärkeimmäksi:
Ja nyt pysyvät usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin näistä on rakkaus. . (1. Kor. 13:13, NKJV).Tämä keskeinen jae on osa pidempää puhetta, jonka Paavali lähetti korinttilaisille. Paavalin ensimmäinen kirje korinttilaisille oli tarkoitettu opastamaan ja oikaisemaan nuoria uskovia Korintissa, jotka kamppailivat erimielisyyksien, moraalittomuuden ja kypsymättömyyden kanssa.
Koska tässä jakeessa ylistetään rakkauden ylivertaisuutta kaikkiin muihin hyveisiin nähden, se valitaan hyvin usein yhdessä muiden ympäröivien jakeiden kanssa sisällytettäväksi nykyaikaisiin kristillisiin vihkijumalanpalveluksiin. Tässä on 1. Kor. 13:13:13:n konteksti ympäröivien jakeiden sisällä:
Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on ystävällinen. Se ei kadehdi, se ei kerskaile, se ei ole ylpeä. Se ei häpäise toisia, se ei ole itsekäs, se ei suutu helposti, se ei pidä kirjaa vääryyksistä. Rakkaus ei iloitse pahasta, vaan iloitsee totuudesta. Se suojelee aina, se luottaa aina, se toivoo aina, se pysyy aina. Rakkaus ei koskaan epäonnistu. Mutta siellä, missä on profetioita, ne loppuvat; siellä, missä onSillä me tiedämme osittain ja ennustamme osittain, mutta kun täydellisyys tulee, katoaa se, mikä on osittain. Kun olin lapsi, puhuin kuin lapsi, ajattelin kuin lapsi, ajattelin kuin lapsi, ajattelin kuin lapsi. Kun minusta tuli mies, jätin lapsuuden tavat taakseni. Sillä nyt näemme vain heijastuksen kuin peilissä; sitten näemme...Nyt minä tiedän osittain, mutta sitten minä saan tietää täysin, niin kuin minut tunnetaan täysin. Ja nyt jäljellä ovat nämä kolme: usko, toivo ja rakkaus. Mutta suurin näistä on rakkaus. (1. Kor. 13:4-13, NIV).Usko on edellytys
Jeesukseen Kristukseen uskovina kristittyjen on tärkeää ymmärtää tämän jakeen merkitys. Ei ole epäilystäkään siitä, että jokaisella näistä hyveistä - uskolla, toivolla ja rakkaudella - on suuri arvo. Itse asiassa Raamattu kertoo meille Hepr. 11:6:ssa, että "...ilman uskoa on mahdotonta olla hänelle mieliksi, sillä joka tulee Jumalan tykö, sen täytyy uskoa, että hän on olemassa ja että hän on niiden palkitseva, jotka ahkerasti etsivät häntä".(NKJV)
Uskon arvoa ei voi kiistää. Ilman sitä ei olisi kristinuskoa. Ilman uskoa emme voisi tulla Kristuksen luokse tai vaeltaa kuuliaisina hänelle. Usko on se, mikä motivoi meitä etenemään eteenpäin silloinkin, kun mahdollisuudet ovat meitä vastaan. Ja usko liittyy läheisesti toivoon.
Toivon arvo
Toivo pitää meidät liikkeellä eteenpäin. Kukaan ei voi kuvitella elämää ilman toivoa. Toivo ruokkii meitä kohtaamaan mahdottomia haasteita. Toivo on odotus siitä, että saamme sen, mitä haluamme. Toivo on erityinen lahja, jonka Jumala antaa armonsa kautta taistellaksemme jokapäiväistä yksitoikkoisuutta ja vaikeimpia olosuhteita vastaan.
Toivoa on yksinhuoltajaäidille, joka ei tiedä, miten hän voi ruokkia lapsensa ja pitää katon heidän päänsä päällä. Hän saattaisi luovuttaa, ellei olisi toivoa, että läpimurto on aivan nurkan takana. Toivo on näkymätön käsi, joka pitää epätoivoisen sotavangin päätä ylhäällä, niin että hän näkee päivänvalon. Toivo roikkuu lupauksessa Vapahtajasta, joka on tulossa vapauttamaan hänet.
Toivo rohkaisee meitä jatkamaan juoksua maaliin asti.
Näiden suuruus on rakkaus
Raamatussa sanotaan, että rakkaus on sekä uskoa että toivoa suurempi. Emme voisi elää elämäämme ilman uskoa tai toivoa: ilman uskoa emme voi tuntea rakkauden Jumalaa; ilman toivoa emme kestäisi uskossamme, kunnes kohtaamme hänet kasvotusten. Mutta uskon ja toivon tärkeydestä huolimatta rakkaus on vielä ratkaisevampi.
Miksi rakkaus on suurin?
Raamattu opettaa, että ilman rakkautta ei voi olla lunastusta. Raamatusta opimme, että Jumala on rakkaus (1. Joh. 4:8) ja että hän lähetti Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kuolemaan puolestamme - tämä on uhrautuvan rakkauden ylin teko. Rakkaus on se, mikä sai Isän Jumalan lähettämään ainoan Poikansa kuolemaan puolestamme. Rakkaus on siis hyve, jonka varassa kaikki kristillinen usko ja toivo nyt seisovat.
Katso myös: Norse Deities: Viikinkien jumalat ja jumalattaretUskovalle rakkaus on kaiken hyvän perusta elämässämme. Ilman rakkautta millään muulla ei ole merkitystä.
Katso myös: Ronald Winans muistokirjoitus (17 kesäkuu, 2005) Cite this Article Format Your Citation Fairchild, Mary. "Faith, Hope, and Love: 1 Corinthians 13:13." Learn Religions, 28.8.2020, learnreligions.com/faith-hope-and-love-bible-verse-701339. Fairchild, Mary. (2020, 28.8.2020). Faith, Hope, and Love: 1 Corinthians 13:13. Haettu osoitteesta //www.learnreligions.com/faith-hope-and-love-bible-verse-701339 Fairchild, Mary. "Faith, Hope, and Love: 1Corinthians 13:13." Learn Religions. //www.learnreligions.com/faith-hope-and-love-bible-verse-701339 (viitattu 25. toukokuuta 2023). copy citation