Onko Raamatussa viiniä?

Viinillä on merkittävä asema Raamatussa, sillä tähän herkulliseen viiniköynnöksen hedelmään viitataan yli 140 kertaa. Viini esiintyy Raamatun tekstissä aina Nooan päivistä Mooseksen kirjassa (1. Moos. 9:18-27) Salomonin aikaan (Salomonin laulu 7:9) ja Uuden testamentin kautta Ilmestyskirjan kirjaan (Ilm. 14:10) asti.

Viini oli antiikin maailmassa tavallinen juoma, ja se oli yksi Jumalan erityisistä siunauksista, jotka toivat iloa hänen kansansa sydämiin (5. Moos. 7:13; Jer. 48:33; Ps. 104:14-15). Raamattu tekee kuitenkin selväksi, että liiallinen nauttiminen ja viinin väärinkäyttö ovat vaarallisia käytäntöjä, jotka voivat pilata ihmisen elämän (Sananl. 20:1; 21:17).

Viini Raamatussa

• Viini, joka ilahduttaa sydäntä, on yksi Jumalan erityisistä siunauksista kansalleen.
• Viini symboloi Raamatussa elämää, elinvoimaa, iloa, siunausta ja vaurautta.
• Uudessa testamentissa viini edustaa Jeesuksen Kristuksen verta.
• Raamattu sanoo selvästi, että liiallinen viinin nauttiminen voi aiheuttaa suurta vahinkoa niille, jotka käyttävät sitä väärin.

Viini on peräisin viinirypäleiden käyneestä mehusta - hedelmiä, joita kasvatettiin laajalti kaikkialla muinaisissa pyhissä maissa. Raamatun aikana kypsät rypäleet kerättiin viinitarhoilta koreihin ja vietiin viininpuristimeen. Rypäleet murskattiin tai tallattiin suurella litteällä kivellä niin, että mehu puristui ulos ja virtasi matalia kanavia pitkin alas viininpuristimen juurella olevaan jättiläismäiseen kivialtaaseen.

Rypälemehu kerättiin purkkiin ja asetettiin käymään viileään, luonnolliseen luolaan tai hakattuun säiliöön, jossa sopiva käymislämpötila pystyttiin säilyttämään. Monissa Raamatun kohdissa mainitaan, että viinin väri oli Raamatussa punainen kuin veri (Jesaja 63:2; Sananl. 23:31).

Viini Vanhassa testamentissa

Viini symboloi elämää ja elinvoimaa. Se oli myös ilon, siunauksen ja vaurauden merkki Vanhassa testamentissa (1. Moos. 27:28). Viiniä kutsuttiin Vanhassa testamentissa kolmetoista kertaa "väkeväksi juomaksi", ja se oli voimakas alkoholijuoma ja afrodisioosi. Muita viinin nimityksiä Raamatussa ovat "viinirypäleiden veri" (1. Moos. 49:11), "Hebronin viini" (Hes. 27:18), "uusi viini" (Luuk. 5:38) ja "vanhentunut viini" (Jes. 25:6);"maustettu viini" ja "granaattiomenaviini" (Salomon laulu 8:2).

Koko Vanhan testamentin ajan viinin nauttiminen liittyi iloon ja juhlaan (Tuom. 9:13; Jes. 24:11; Sak. 10:7; Ps. 104:15; Saarn. 9:7; 10:19). Israelilaisia käskettiin antamaan viinistä juomauhreja ja viinistä kymmenyksiä (4. Moos. 15:5; Nehem. 13:12).

Viini oli näkyvästi esillä useissa Vanhan testamentin kertomuksissa. 1. Mooseksen kirjan 9:18-27 mukaan Nooa istutti viinitarhan lähdettyään perheineen arkista. Hän juopui viinistä ja makasi teltassaan paljain käsin. Nooan poika Hamin näki hänet alasti ja halveksui isäänsä veljilleen. Kun Nooa sai tietää asiasta, hän kirosi Hamin ja hänen jälkeläisensä. Tämä tapaus oli ensimmäinen tapaus Raamatussa, jossa osoitettiintuhoa, jota humalajuominen voi aiheuttaa itselle ja perheelle.

Sananlaskujen 20:1:ssä viini henkilöityy: "Viini on pilkkaaja, väkevä juoma rähinöitsijä, ja joka sen avulla eksyy, ei ole viisas" (Sananlaskut 20:1, ESV). "Niistä, jotka rakastavat nautintoa, tulee köyhiä; ne, jotka rakastavat viiniä ja ylellisyyttä, eivät koskaan tule rikkaiksi", kerrotaan Sananlaskujen 21:17:ssä (NLT).

Vaikka viini oli Jumalan lahja, jolla hän siunasi kansaansa ilolla, sen väärinkäyttö johti heidät hylkäämään Herran ja palvomaan epäjumalia (Hoosea 2:8; 7:14; Daniel 5:4). Jumalan viha kuvataan myös viinimaljana, joka kaadetaan tuomioksi (Ps. 75:8).

Salomonin laulussa viini on rakastavaisten juoma. "Olkoon suudelmasi yhtä kiihottavia kuin paras viini", Salomo julistaa jakeessa 7:9 (NLT). Salomonin laulu 5:1 luettelee viinin rakastavaisten välisen rakastelun ainesosien joukkoon: "[[ Nuori mies ] Olen astunut puutarhaani, aarteeni, morsiameni! Kerään mirhaa mausteideni kanssa, syön hunajakennoa hunajani kanssa, juon viiniä maitoni kanssa. [ [ Jerusalemin nuoret naiset ] Voi, rakastaja ja rakastettu, syö ja juo! Kyllä, juo syvästi rakkaudestasi!" (NLT). Useissa kohdissa näiden kahden välistä rakkautta kuvataan viiniä paremmaksi ja ylistävämmäksi (Laulujen laulu 1:2, 4; 4:10).

Muinaisina aikoina viini nautittiin laimentamattomana, ja veteen sekoitettua viiniä pidettiin pilaantuneena tai pilattuna (Jesaja 1:22).

Viini Uudessa testamentissa

Uudessa testamentissa viiniä säilytettiin eläinten nahoista tehdyissä pulloissa. Jeesus käytti vanhojen ja uusien viinipullojen käsitettä havainnollistamaan vanhan ja uuden liiton välistä eroa (Matt. 9:14-17; Mark. 2:18-22; Luuk. 5:33-39).

Kun viini käy, se tuottaa kaasuja, jotka venyttävät viinipeitteitä. Uusi nahka voi laajentua, mutta vanha nahka menettää joustavuutensa. Uusi viini vanhoissa viinipeitteissä halkaisisi nahan, jolloin viini valuisi ulos. Totuus Jeesuksesta Vapahtajana ei mahtunut entisiin itsevanhurskaan, farisealaisen uskonnon rajoihin. Vanha, kuollut tie oli liian kuivunut ja reagoimaton kantamaanJumala käyttäisi seurakuntaansa tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Jeesuksen elämässä viiniä käytettiin osoittamaan hänen kirkkautensa, kuten nähtiin Kristuksen ensimmäisessä ihmeessä, kun hän muutti veden viiniksi Kaanan häissä (Joh. 2:1-12). Tämä ihme oli myös merkki siitä, että Israelin Messias toisi kansalleen iloa ja siunausta.

Joidenkin raamatuntutkijoiden mukaan Uuden testamentin viini oli laimennettu vedellä, mikä saattoi olla oikein tietyissä käyttötarkoituksissa. Mutta viinin täytyi olla tarpeeksi vahvaa huumaavaan vaikutukseen, jotta apostoli Paavali varoitti: "Älkää juopuko viinistä, joka johtaa turmeltumiseen, vaan täyttykää Hengellä" (Ef. 5:1, NIV).

Joskus viiniin sekoitettiin mausteita, kuten mirhaa, nukutusaineeksi (Mark. 15:23). Viinin juomista suositeltiin myös haavoittuneiden tai sairaiden lievittämiseksi (Sananl. 31:6; Matt. 27:34). Apostoli Paavali opasti nuorta suojattiansa Timoteusta: "Älä juo vain vettä, vaan juo vähän viiniä vatsasi vuoksi, koska olet niin usein sairas" (1. Tim. 5:23, NLT).

Viini ja viimeinen ehtoollinen

Kun Jeesus Kristus muisteli opetuslastensa kanssa viimeistä ehtoollisateriaa, hän käytti viiniä kuvaamaan verta, joka vuodatettaisiin uhriksi maailman syntien edestä hänen kärsimyksensä ja ristinkuolemansa kautta (Matt. 26:27-28; Mark. 14:23-24; Luuk. 22:20). Jokainen, joka muistaa hänen kuolemaansa ja odottaa hänen paluutaan, on osallinen uudesta liitosta, joka on vahvistettu hänen verellään (1. Kor. 1:2).11:25). Kun Jeesus Kristus palaa, he liittyvät hänen seuraansa suureen juhlajuhlaan (Mark. 14:25; Matt. 26:29; Luuk. 22:28-30; 1. Kor. 11:26).

Nykyään kristillinen kirkko jatkaa Herran ehtoollisen viettämistä niin kuin hän on käskenyt. Monissa perinteissä, katolinen kirkko mukaan lukien, sakramentissa käytetään käymisteitse valmistettua viiniä. Useimmat protestanttiset kirkkokunnat tarjoilevat nykyään viinirypälemehua. (Mikään Raamatussa ei käske tai kiellä käymisteitse valmistetun viinin käyttöä ehtoollisella.)

Leivän ja viinin elementeistä ehtoollisella on erilaisia teologisia näkemyksiä. "Todellisen läsnäolon" näkemys uskoo, että Jeesuksen Kristuksen ruumis ja veri ovat fyysisesti läsnä leivässä ja viinissä ehtoollisen aikana. Roomalaiskatolinen kanta on, että kun pappi on siunannut ja vihkinyt viinin ja leivän, Kristuksen ruumis ja veri tulevat kirjaimellisesti läsnä oleviksi. Viinimuuttuu Jeesuksen vereksi ja leipä hänen ruumiikseen. Tätä muutosprosessia kutsutaan transsubstantiaatioksi. Hieman toisenlaisen näkemyksen mukaan Jeesus on aidosti läsnä, mutta ei fyysisesti.

Toinen näkemys on, että Jeesus on läsnä hengellisessä mielessä, mutta ei kirjaimellisesti elementeissä. Kalvinistista näkemystä edustavat reformoidut kirkot omaksuvat tämän kannan. Lopuksi "muistonäkemys" hyväksyy sen, että elementit eivät muutu ruumiiksi ja vereksi, vaan ne toimivat symboleina, jotka edustavat Kristuksen ruumista ja verta, Herran pysyvän uhrin muistoksi. Kristityt, jotka kannattavat tätä kantaauskovat, että Jeesus puhui vertauskuvallisella kielellä viimeisellä ehtoollisella opettaakseen hengellistä totuutta. Hänen verensä juominen on vertauskuvallinen teko, joka edustaa Kristuksen vastaanottamista kokonaan omaan elämäänsä eikä minkään pidättelemistä.

Viinillä on suuri merkitys koko Raamatun kertomuksessa. Sen arvo tunnistetaan maataloudessa ja talouselämässä sekä ilon tuomisessa ihmisten sydämiin. Samalla Raamattu varoittaa liiallisesta viinin juomisesta ja kehottaa jopa pidättäytymään siitä kokonaan joissakin tilanteissa (3. Moos. 10:9; Tuom. 13:2-7; Luuk. 1:11-17; Luuk. 7:33).

Lähteet

• Viini. Lexham Bible Dictionary.
• Wine. Holman Treasury of Key Bible Words (s. 207).
• Wine, Wine Press. Kansainvälinen Raamatun tietosanakirja (Vols. 1-5, s. 3087).
• Wine, Wine Press. Dictionary of Bible Themes: helppokäyttöinen ja kattava työkalu aihepiirien tutkimiseen.