Mitä tarkoittaa buddhalaisuuden harjoittaminen

Harjoittavalla buddhalaisuudella on kaksi puolta: ensinnäkin se tarkoittaa, että olet samaa mieltä tietyistä perusajatuksista tai -periaatteista, jotka ovat historiallisen Buddhan opetuksen ytimessä. Toiseksi se tarkoittaa, että harjoitat säännöllisesti ja järjestelmällisesti yhtä tai useampaa toimintaa tavalla, joka on tuttu buddhalaisille seuraajille. Tämä voi vaihdella omistautuneesta elämästä buddhalaisessa luostarissa tai buddhalaisen uskonnon harjoittamisesta.Yksinkertainen 20 minuutin meditaatiohetki kerran päivässä. Todellisuudessa buddhalaisuutta voi harjoittaa monin eri tavoin - se on tervetulleeksi toivottava uskonnonharjoitus, joka sallii seuraajiensa ajatusten ja uskomusten suuren moninaisuuden.

Buddhalaiset perususkomukset

Buddhalaisuudessa on monia haaroja, jotka keskittyvät Buddhan opetusten eri osa-alueisiin, mutta kaikkia yhdistää buddhalaisuuden neljän jalon totuuden hyväksyminen.

Neljä jaloa totuutta

1. Tavallinen ihmiselämä on täynnä kärsimystä. Buddhalaisille "kärsimys" ei välttämättä tarkoita fyysistä tai henkistä tuskaa, vaan pikemminkin läpitunkevaa tyytymättömyyttä maailmaan ja omaan paikkaan siinä sekä loputonta toivetta jostain muusta kuin siitä, mitä tällä hetkellä on.
2. Tämän kärsimyksen syy on kaipuu tai himo. Buddha näki, että kaiken tyytymättömyyden ytimessä on toive ja halu saada enemmän kuin meillä on. Jano jostain muusta estää meitä kokemasta iloa, joka on luontaista jokaisessa hetkessä.
3. On mahdollista lopettaa tämä kärsimys ja tyytymättömyys. Useimmat ihmiset ovat kokeneet hetkiä, jolloin tämä tyytymättömyys lakkaa, ja tämä kokemus kertoo meille, että kaikkialle ulottuva tyytymättömyys ja kaipuu enemmän voidaan voittaa. Buddhalaisuus on siksi hyvin toiveikas ja optimistinen käytäntö.
4. Tyytymättömyyden lopettamiseksi on olemassa keino. Suuri osa buddhalaisesta harjoituksesta liittyy sellaisten konkreettisten toimintojen tutkimiseen ja toistamiseen, joita noudattamalla voi lopettaa tyytymättömyyden ja kärsimyksen, jotka muodostavat ihmiselämän. Suuri osa Buddhan elämästä oli omistettu selittämällä erilaisia menetelmiä, joilla voi herätä tyytymättömyydestä ja himosta.

Polku kohti tyytymättömyyden loppua muodostaa buddhalaisen käytännön ytimen, ja tämän reseptin tekniikat sisältyvät Kahdeksankertaiseen polkuun.

Kahdeksankertainen polku

1. Oikea näkemys, oikea ymmärrys. Buddhalaiset uskovat, että on tärkeää kehittää näkemystä maailmasta sellaisena kuin se todella on, ei sellaisena kuin kuvittelemme sen olevan tai haluamme sen olevan. Buddhalaiset uskovat, että tavallinen tapa, jolla näemme ja tulkitsemme maailmaa, ei ole oikea tapa, ja että vapautuminen tulee, kun näemme asiat selvästi.
2. Oikea aikomus. Buddhalaiset uskovat, että tavoitteena pitäisi olla totuuden näkeminen ja toimiminen tavalla, joka ei vahingoita kaikkia eläviä olentoja. Virheitä on odotettavissa, mutta oikea aikomus vapauttaa meidät lopulta.
3. Oikea puhe. Buddhalaiset päättävät puhua varovasti, ei-haitallisella tavalla, ilmaisten ajatuksia, jotka ovat selkeitä, totuudenmukaisia ja kohottavia, ja välttäen ajatuksia, jotka vahingoittavat itseä ja muita.
4. Oikea toiminta. Buddhalaiset pyrkivät elämään eettiseltä pohjalta, joka perustuu toisten hyväksikäyttämättömyyden periaatteisiin. Oikeaan toimintaan kuuluu viisi sääntöä: ei saa tappaa, varastaa, valehdella, välttää seksuaalista väärinkäytöstä ja pidättäytyä huumeista ja päihteistä.
5. Oikea toimeentulo. Buddhalaiset uskovat, että työn, jonka valitsemme itsellemme, pitäisi perustua eettisiin periaatteisiin, joiden mukaan emme saa riistää muita. Työmme pitäisi perustua kaikkien elävien olentojen kunnioittamiseen, ja sen pitäisi olla työtä, jonka tekemisestä voimme olla ylpeitä.
6. Oikea ponnistus tai huolellisuus. Buddhalaiset pyrkivät viljelemään innostusta ja myönteistä asennetta elämää ja muita kohtaan. Buddhalaisille oikea ponnistelu tarkoittaa tasapainoista "keskitietä", jossa oikea ponnistelu on tasapainossa rennon hyväksynnän kanssa.
7. Oikea tietoisuus. Buddhalaisessa käytännössä oikeaa tarkkaavaisuutta kuvataan parhaiten rehellisenä tietoisuutena hetkestä. Se pyytää meitä keskittymään, mutta ei sulkemaan pois kaikkea, mitä kokemuksessamme on, mukaan lukien vaikeat ajatukset ja tunteet.
8. Oikea keskittyminen. Tämä osa kahdeksankertaista polkua muodostaa perustan meditaatiolle, jonka monet ihmiset samaistavat buddhalaisuuteen. Sanksritin termi , samadhi, on usein käännetty keskittymiseksi, meditaatioksi, absorptioksi tai mielen yksisuuntaisuudeksi. Buddhalaisille mielen keskittyminen, kun sitä valmistellaan oikealla ymmärryksellä ja toiminnalla, on avain vapautumiseen tyytymättömyydestä ja kärsimyksestä.

Kuinka "harjoittaa" buddhalaisuutta

"Harjoitus" viittaa useimmiten tiettyyn toimintaan, kuten meditointiin tai laulamiseen, jota tehdään joka päivä. Esimerkiksi japanilaista Jodo Shu -buddhalaisuutta (puhdas maa) harjoittava henkilö lausuu Nembutsun joka päivä. Zen- ja theravada-buddhalaiset harjoittavat bhavana-meditaatiota joka päivä. Tiibetiläiset buddhalaiset saattavat harjoittaa erikoistunutta muodotonta meditaatiota useita kertoja päivässä.

Monet maallikkobuddhalaiset pitävät yllä kotialttaria. Se, mitä alttarille tarkalleen ottaen laitetaan, vaihtelee lahkoittain, mutta useimmiten alttarille laitetaan Buddhan kuva, kynttilöitä, kukkia, suitsukkeita ja pieni kulho vesiuhria varten. Alttarista huolehtiminen on muistutus siitä, että on pidettävä huolta harjoituksesta.

Buddhalaiseen harjoitteluun kuuluu myös Buddhan opetusten, erityisesti kahdeksankertaisen polun, harjoittaminen. Polun kahdeksan elementtiä (ks. edellä) on jaettu kolmeen osaan - viisauteen, eettiseen käyttäytymiseen ja henkiseen kurinalaisuuteen. Meditaatioharjoitus olisi osa henkistä kurinalaisuutta.

Eettinen käyttäytyminen on hyvin pitkälti osa buddhalaisten jokapäiväistä harjoittelua. Meitä haastetaan huolehtimaan puheessamme, teoissamme ja jokapäiväisessä elämässämme siitä, ettemme vahingoita muita ja että kasvatamme terveellisyyttä itsessämme. Jos esimerkiksi huomaamme suuttuvamme, ryhdymme toimiin päästääksemme irti vihastamme ennen kuin vahingoitamme ketään.

Buddhalaisia haastetaan harjoittamaan mindfulnessia koko ajan. Mindfulness on hetkestä toiseen tapahtuvan elämämme ennakkoluulotonta havainnointia. Pysymällä mindfulnessissa pysymme selvänä nykyisestä todellisuudesta, emmekä eksy huolien, päiväunien ja intohimojen sekamelskaan.

Buddhalaiset pyrkivät harjoittamaan buddhalaisuutta joka hetki. Tietenkin me kaikki epäonnistumme joskus. Mutta ponnistelujen tekeminen on Buddhalaisuus. Buddhalaiseksi tuleminen ei ole uskomusjärjestelmän hyväksymistä tai oppien ulkoa opettelemista. Buddhalaiseksi tuleminen on buddhalaisuuden harjoittamista.